~ain nigu orjuez on, tid nigu toizen töidä~

~naizet ked olti ahkerad ja vahvad ned mänti ku karhut~

~ei piä ahissella vina gu ei tahoda~

~elä omallaz milelläz~

~paremb hyvä ero ku pahhain elo~

~midä etsid, sen i said~

~tuli kovast hallia ku ilman sydä haugutti~

~sil ei old henkiä ei helmiä~

~hengi kivistä, syda on haige~

~hilja hyvä tullo, kovast ei konsa~

~holedoin oh hyvä ellä~

~paperi pahakse, vaski vaivakse, hoppea holekse~ 

~homenim päivä on tidämädöin~

~meijjen aikkan ei hukkund kettä~

~vanhaks ku mäd ni hubeloks tullo~

~hyvittellö toist kaigil hyvil sanoil~

~sap hyväm mihej ja hyväm paigaj ja hänel on hyvä ellä~

~my mänimmä hyvim milin~

~migä siul on ku siä ain hädäeled~

~elä hättöidä minnua~

~hä on ain ilogaz vaik koiz ei jo leipägä~

~joz milloin ridelid, sis soppid~

~omassa tössä jogahin tekkö joutua~

~kahelta om paljo vesselämb~

~assia on kahem päl~

~meijän kansa teki kaig itse~

~sev verran ollid kovvada tödä ku vergod vemist vette~

~karjalan kelel läkkämmä~

~kaikkia voit kazvatta, lapsia, pitkä parta, surd vatsa, ja kaikkia migä va kazva~

~rohkia söb rokan, kainoin ei sa kaliaka~

~tulka nor eli vanha eli kerroin keskimäin~

~igä paikasha se lauloi lindu, ei se kestänt paigoilla~

~enstä lubaja sis kildiä~

~kussa tahon, sella tantsin, kussa lustin, sella laulan~

~ko ihmine titäiz oman koleman ni ei konsa mänijäis su nagru~

~joka hengel on oma kuozi~

~ku hyväst pyzi, rikkast eli, ku ei olt kalla, ni köyhäst elid~

~ingeriz naizet tekkit tydä ku mihed~

~sinis ten kuniz jaksan~ 

~kylhä miägi un virettänd nidä kyneliä~

~vanha vägi ne on kolled a nor kanza ei tijjä mittä tolkkua~

~laha nagreda hänt ku hä oli mokkoma~

~hänel on tyhjä ladva, jod ei mittä tijjä~

~miun veljän on sorrettu sotta~

~sinnua ail laulatta~

~lag miä laulan, lag miä tantsin~

~monellaizia ihmiziäkki on~

~kylhä lu lihan kazvatta kuha va lud ei u katkissed~

~kirjal lugu panno nuguttamma~

~elä lö lapsia~

~elä lö naistaas~

~ennem mazinoja ei old~

~kolmel mihel oli yhtehiv vene~

~en o pidän aika matkustand~

~virolaist ellid mansyämmez~

~eihän herrad itse tehned töitä~

~migä om meinattu, se on tehty~

~elä elä viral milel, elä omal milel~

~my mänimmä hyvim milin~

~vanhemmam mili tittä paremmast~

~ku ihmizel ei jo meldä päz, sis hä tekkö monet tuhmat~

~elä moidi toizen tödä~

~oppi itsiädä vard~

~vaik händ haugutti, hä ei old muinaga~

~norem muissid, a nyd em muista~

~hä om mukkaiza mez~

~miul mud ei ju ku hengi rinnoiz~

~siä aim möllized nigu mölöi~

~ni siski miul on hyvä meli ko on tyhjä hone ni ko killut se kajahta vasta~

~ilman azja tulin katsoma teidä~

~nidyd olti kaig yhtehist~

~miä olin näkkijä sin aziaz~

~kel om pahhain onni ni se on onnedoin~

~ennen olti orjuez~

~ei sa kaigist tyhjist azioist pahastua~

~elä pahhoidah hänem meltä~

~käyti paljahin jaloin~

~se ihmin nim pehmiäst lägäjä~

~pehmeän syämmenkä ihmene~

~häneld mes tabetti sotta~

~yks ei ann yhellä periks, eiko toin anna toisella~

~suku oli kaik yhes kos~

~meil ku oli pulmat, sis lauletti inkerin kildä~

~puhaz meijen kiel~

~yht puhku tödä ed jaksa tehä pitkä aika~

~toized pörizöd nim paljo sto puled on tyhjä~

~illad pidät käzitöidä tehti ja päre paloi~

~tubagam polttajil rinnad rekaja~

~sobu on mänd rikki~

~lämmä ei luida rigo, kylmä rikko~

~rihi oli yhtehin~

~ridelijän naizen kera om pahhain ellä~

~tavallim miz ei ju vina~

~ennen tömehille annetti rooska~

~kaikha ne ollit hyväd ruad~

~miul on silmätki mussad ruskiad~

~piä vähän aika sanav välliä~

~oli ennengi selviä ja vizahia mehiä~

~ne sigäläist männö sikkälin, my mämmä täkkälin~

~ko om pallo sisoita ni om pallo sisosanoja, k om pallo velloi om paljo verasteitä~

~elä siä o nih huima~

~sobulikkahan ihmizen kera oh hyvä ellä~

~veti mield paljo mehiä sotta~

~ahtass eletti ja sovitti, nyd on suret pertid eiko sovit yhess elämä~

~nyd on assiat soppuras kunis ei sovida~

~ked or rijjoiz, nidä pittä sovitta~

~ennen ei tabeldu, sovukkast eletti~

~hä on sovullin inmihin~

~sumelaist tydöit käiväd meil kyläz~

~hä oli niv vaga sto hä ei mahtand suttua yhtä~

~nyt se on sugu suttund sueks~

~ne suvvavat toine toista~

~hänen käest kaik syntyd~

~hä on syämissä mium pällä vaikk enno mittä tehny hänellä~

~syäm palla miul kotti~

~ken om semmoin syängäz, itse omam pule pittä~

~leigist hä syändy~

~ilman sydä veti tyrmä~

~miä on argalontoim mokkoma~

~mö omma yhen tahollist a hö on eri tahollist~

~hänel oh hyvä tahto vaig mihe azja~

~elkä sahada sidä haloks, se on taigapu~

~männid iltta istuman~

~kezäl jouhtud mele talvellist pakkaist~

~meijjem poiga on tabettu sotta~

~tarkkaizih hyväst männä, em miä öksynd~

~itse tavalla ellid~

~muissat sie tanoillist juttoa~

~siz jo tijetti ed nämä olla laukalaisija ko olla patapämyssy pässä~

~hä nin todizest läkkäiz~

~konska ei olt tubakkamest~

~tuhma ei tunne, vizaz ei verga~

~metsä on turpia, konska ei jo leigattu~

~kyl tuska sannoja tob~

~se oli mihil, vanhoil mihil parrad, ei nuril ollud, vanhoil ukkoloil~

~se uneksi, se näkkö hyvvä unda~

~midä tämä uni tittä~

~pitkin aikoim peräst ne tullit kätte, uned~

~ain olti vahvat hampad~

~vanhal om vanham mili~

~vanhemmad obastit meidä, nist mö piämme varin~

~mö noizomma tantsima~

~mö olti ku veigoksed hyväl sovul~

~elä velikunda mä humalikkahin kera tappelomma~

~se mihe oli syntynd, sihe kuli~

~vel miägi muissan ku pärettä poldetti~

~jumari poiga pyrgi miulle virehen~

~paljoha suttund sanno, vihastund verdaja~

~käess olla virut~

~viruista aina katsotti~

~siä ud vohma ku nagrad minnua~

~hä ongi mokkoma vohmain, ei mittä älly~

~voz männö, toine tullo, nin igä kullu~

~joz nosteled raskahia ni vähin kerralla~

~nyt on ärrillä~

~ettesilmin yksin ja takkasilmin toisin~

~yks kaig or rahha taig ei~ 

~elä o nin ylpiä, pittä olla tazaizest~

~nois pidämä mannum päiviä, ei ennä te tödä~

~elä juttele yttömiä päivättömiä~

~my noizem omal kelel läkkämä~

~hä tekkö omalla uhkehuella~