~ain nigu orjuez on, tid nigu toizen töidä~
~naizet ked olti ahkerad ja vahvad ned mänti ku karhut~
~ei piä ahissella vina gu ei tahoda~
~elä omallaz milelläz~
~paremb hyvä ero ku pahhain elo~
~midä etsid, sen i said~
~tuli kovast hallia ku ilman sydä haugutti~
~sil ei old henkiä ei helmiä~
~hengi kivistä, syda on haige~
~hilja hyvä tullo, kovast ei konsa~
~holedoin oh hyvä ellä~
~paperi pahakse, vaski vaivakse, hoppea holekse~
~homenim päivä on tidämädöin~
~meijjen aikkan ei hukkund kettä~
~vanhaks ku mäd ni hubeloks tullo~
~hyvittellö toist kaigil hyvil sanoil~
~sap hyväm mihej ja hyväm paigaj ja hänel on hyvä ellä~
~my mänimmä hyvim milin~
~migä siul on ku siä ain hädäeled~
~elä hättöidä minnua~
~hä on ain ilogaz vaik koiz ei jo leipägä~
~joz milloin ridelid, sis soppid~
~omassa tössä jogahin tekkö joutua~
~kahelta om paljo vesselämb~
~assia on kahem päl~
~meijän kansa teki kaig itse~
~sev verran ollid kovvada tödä ku vergod vemist vette~
~karjalan kelel läkkämmä~
~kaikkia voit kazvatta, lapsia, pitkä parta, surd vatsa, ja kaikkia migä va kazva~
~rohkia söb rokan, kainoin ei sa kaliaka~
~tulka nor eli vanha eli kerroin keskimäin~
~igä paikasha se lauloi lindu, ei se kestänt paigoilla~
~enstä lubaja sis kildiä~
~kussa tahon, sella tantsin, kussa lustin, sella laulan~
~ko ihmine titäiz oman koleman ni ei konsa mänijäis su nagru~
~joka hengel on oma kuozi~
~ku hyväst pyzi, rikkast eli, ku ei olt kalla, ni köyhäst elid~
~ingeriz naizet tekkit tydä ku mihed~
~sinis ten kuniz jaksan~
~kylhä miägi un virettänd nidä kyneliä~
~vanha vägi ne on kolled a nor kanza ei tijjä mittä tolkkua~
~laha nagreda hänt ku hä oli mokkoma~
~hänel on tyhjä ladva, jod ei mittä tijjä~
~miun veljän on sorrettu sotta~
~sinnua ail laulatta~
~lag miä laulan, lag miä tantsin~
~monellaizia ihmiziäkki on~
~kylhä lu lihan kazvatta kuha va lud ei u katkissed~
~kirjal lugu panno nuguttamma~
~elä lö lapsia~
~elä lö naistaas~
~ennem mazinoja ei old~
~kolmel mihel oli yhtehiv vene~
~en o pidän aika matkustand~
~virolaist ellid mansyämmez~
~eihän herrad itse tehned töitä~
~migä om meinattu, se on tehty~
~elä elä viral milel, elä omal milel~
~my mänimmä hyvim milin~
~vanhemmam mili tittä paremmast~
~ku ihmizel ei jo meldä päz, sis hä tekkö monet tuhmat~
~elä moidi toizen tödä~
~oppi itsiädä vard~
~vaik händ haugutti, hä ei old muinaga~
~norem muissid, a nyd em muista~
~hä om mukkaiza mez~
~miul mud ei ju ku hengi rinnoiz~
~siä aim möllized nigu mölöi~
~ni siski miul on hyvä meli ko on tyhjä hone ni ko killut se kajahta vasta~
~ilman azja tulin katsoma teidä~
~nidyd olti kaig yhtehist~
~miä olin näkkijä sin aziaz~
~kel om pahhain onni ni se on onnedoin~
~ennen olti orjuez~
~ei sa kaigist tyhjist azioist pahastua~
~elä pahhoidah hänem meltä~
~käyti paljahin jaloin~
~se ihmin nim pehmiäst lägäjä~
~pehmeän syämmenkä ihmene~
~häneld mes tabetti sotta~
~yks ei ann yhellä periks, eiko toin anna toisella~
~suku oli kaik yhes kos~
~meil ku oli pulmat, sis lauletti inkerin kildä~
~puhaz meijen kiel~
~yht puhku tödä ed jaksa tehä pitkä aika~
~toized pörizöd nim paljo sto puled on tyhjä~
~illad pidät käzitöidä tehti ja päre paloi~
~tubagam polttajil rinnad rekaja~
~sobu on mänd rikki~
~lämmä ei luida rigo, kylmä rikko~
~rihi oli yhtehin~
~ridelijän naizen kera om pahhain ellä~
~tavallim miz ei ju vina~
~ennen tömehille annetti rooska~
~kaikha ne ollit hyväd ruad~
~miul on silmätki mussad ruskiad~
~piä vähän aika sanav välliä~
~oli ennengi selviä ja vizahia mehiä~
~ne sigäläist männö sikkälin, my mämmä täkkälin~
~ko om pallo sisoita ni om pallo sisosanoja, k om pallo velloi om paljo verasteitä~
~elä siä o nih huima~
~sobulikkahan ihmizen kera oh hyvä ellä~
~veti mield paljo mehiä sotta~
~ahtass eletti ja sovitti, nyd on suret pertid eiko sovit yhess elämä~
~nyd on assiat soppuras kunis ei sovida~
~ked or rijjoiz, nidä pittä sovitta~
~ennen ei tabeldu, sovukkast eletti~
~hä on sovullin inmihin~
~sumelaist tydöit käiväd meil kyläz~
~hä oli niv vaga sto hä ei mahtand suttua yhtä~
~nyt se on sugu suttund sueks~
~ne suvvavat toine toista~
~hänen käest kaik syntyd~
~hä on syämissä mium pällä vaikk enno mittä tehny hänellä~
~syäm palla miul kotti~
~ken om semmoin syängäz, itse omam pule pittä~
~leigist hä syändy~
~ilman sydä veti tyrmä~
~miä on argalontoim mokkoma~
~mö omma yhen tahollist a hö on eri tahollist~
~hänel oh hyvä tahto vaig mihe azja~
~elkä sahada sidä haloks, se on taigapu~
~männid iltta istuman~
~kezäl jouhtud mele talvellist pakkaist~
~meijjem poiga on tabettu sotta~
~tarkkaizih hyväst männä, em miä öksynd~
~itse tavalla ellid~
~muissat sie tanoillist juttoa~
~siz jo tijetti ed nämä olla laukalaisija ko olla patapämyssy pässä~
~hä nin todizest läkkäiz~
~konska ei olt tubakkamest~
~tuhma ei tunne, vizaz ei verga~
~metsä on turpia, konska ei jo leigattu~
~kyl tuska sannoja tob~
~se oli mihil, vanhoil mihil parrad, ei nuril ollud, vanhoil ukkoloil~
~se uneksi, se näkkö hyvvä unda~
~midä tämä uni tittä~
~pitkin aikoim peräst ne tullit kätte, uned~
~ain olti vahvat hampad~
~vanhal om vanham mili~
~vanhemmad obastit meidä, nist mö piämme varin~
~mö noizomma tantsima~
~mö olti ku veigoksed hyväl sovul~
~elä velikunda mä humalikkahin kera tappelomma~
~se mihe oli syntynd, sihe kuli~
~vel miägi muissan ku pärettä poldetti~
~jumari poiga pyrgi miulle virehen~
~paljoha suttund sanno, vihastund verdaja~
~käess olla virut~
~viruista aina katsotti~
~siä ud vohma ku nagrad minnua~
~hä ongi mokkoma vohmain, ei mittä älly~
~voz männö, toine tullo, nin igä kullu~
~joz nosteled raskahia ni vähin kerralla~
~nyt on ärrillä~
~ettesilmin yksin ja takkasilmin toisin~
~yks kaig or rahha taig ei~
~elä o nin ylpiä, pittä olla tazaizest~
~nois pidämä mannum päiviä, ei ennä te tödä~
~elä juttele yttömiä päivättömiä~
~my noizem omal kelel läkkämä~
~hä tekkö omalla uhkehuella~
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.