Tuumajaisia voi tuumailla Vuodatuksen sekoilun ajan Bloggerissa (v.1.04).

http://tuumajaiset.blogspot.fi

~antaa jokkaese olla alallaa~

~semmosta vähän hupsuo joukkoa eikö nuo lie alakupitteestään ollu~

~jos jolloinnii puhuvat pahhoo niin tottapaha toas puhuvat hyvveekii~ 

~kyllä minä sitä monella lailla arvioottiin, mutta hullustis se nym meni~

~arvio ei ot tiijjov veärtti~

~em minä oos sitä keltääk kuullus se um minun ommaa arveluani~

~arvoo oma arvos ja anna arvo toisellekkii~

~arvostaa toisenki puhetta eikä halua väitelä~

~sillo ko arvollee elettii ei tult velkaa~

~en ook kielas enkä mielas vain sanon asian arvolleen~

~puhujen asjaat paranee~

~antaa asjoi riijellä, ollaa itse sovinool~

~joutavaa se nyt om pelätäj ja surrak ku eijj oop palijo mittään syytä~

~ennem maalimas kun tehtiin kaikki itte~

~ei se toesta aotaj joka ei koskaa itep puutetta neä~

~auta miestä mäissä, lasta kynnyksellä~

~ko auttajaisisa oltihin ei siittä maksettu, hyvää hyvyyvesähäm mentihin auttaha~

~ee oo ihtesä eelle käänyttä~

~tähän astik onhan tuota eletty, sitä eillistä ei tiijäs sanoak~

~eehän sitä eeltäkäsin tiijjä elämästä mittää, etteen päen vuan on päevä kerrallaan mäntävä~

~ei saa eremmäks lentääk ko siivek kantaa~

~sanos sinä eissä, eälä takasim puolih hulupatak~

~ehtokausin tekivä miähep puuastioi ja reei ja naisek kehräsivä~

~ei ikän täälläkä ol kettän käyn, ei silti, en ol kaipannukka~

~ei se salamakhaj joka puuhun iske~

~hullu ei huamaa eikä viisas puhum mittää~

~ei ol nälkä ko tuli eilen aamul syätyy~

~ottoopa kahveeta jos tahotte elikkä olokee ilima~

~paremp hyvä ero ko paha elo~

~mie sano jot em mie kaupunki elost tykkeä~

~mie käiv kassomas entisii elomaitai~

~nim mite hiä o hyvillää siintä kum piässee vielä entisille elomaellen~

~ne mittää hoijak ku ampuvat joka elukaj jos vain saavat ammutuksi, siinä se on niije hoito~

~em minä muistak kettää että joka os heittinnä eläkkeele~

~sitä vanhan kansan elämmee nin sitä ol nii monellaesta, nii siihen nähen kun nyt~

~voi sitä puu elämätä mitä sinne mehtää ol myrskyssä kuatuna~

~kyl ne on ikävii elävii ne ruottalaiset~

~miäs elä ja part kasva~

~talo ellää tapojjaan, vieras käypi matkojjaan~

~se on hulluutta jotta mikä kerram puuta kasvvaa niil lyyvvää aukeeks~

~siinäki o mettä hakattu huonosti ku o tullu tuomosija aokkoja~

~pahhoo siätä pittäissä on päivä männä ihan iliman eistään~

~ajat männöö arvellessa, päevät piätä kiännellessä~

~jok ei ymmärrä ehtoosim maatem mennän ni ei se tiä aamusti ylös nousta~

~niim minä asiani ajaj ja kävelen ko susi~

~kui sää nii asso ole etes sää kärvästäkä voit tappa~

~se on niin höpsy elukkaim perähän että se kaikkein koirat hyvittelee~

~ei niin kaovan tyttönä, ettei kylliks akkana~

~tulennasta mies tutaan astunnasta arvataan~

~ei miestä nuttuusa arvioiminen~

~se on siinä arveluksen alla ottaasko miehen vai ei~

~kissa syä lintuja ja emättömät poikaset jää kittuu~

~ei oikei emävaletta sanottum mup pilkallaa narrattii sit~

~mittee siinä tyhjee emätöntä huastat~

~em minä sillain tyäss ollu, minä saim mettästä enee~

~kuta enemmä ellää sitä usseemma kärpäsen näkköö~

~kyllä tämä nyr riittää mulle, ei oo enemmästä väliä~

~huamena sataa joll enämpi niiv vähempi, ja s on totta~

~siihen puuhun lintu lentää missä enämpi urpuja on~

~sen enemp kun elää, sen enemp kuuloo~

~vaikke mnääkä muut tiär mut see mnää tiärä~

~älä ny viäl pahoi ennustelk ku saara ny ens nähräkki~

~se nyt laskkoo minkä suusta kerkivvää~

~ken ei eillen ennättäne se jiäköön jälellen~

~ei ens näkemisestä miästä tunne~

~enhmäine hullu merk ko ihtes viisaks luule~

~ei pie eisimäistä hyvvee ihastuu eikä eisimäistä pahhaa pölästyy~

~ei ensimmäiseen kariin autal lannistua~ 

~en minä enempätäni syö kun jaksan~

~muuttuu se ilimakii, jos ei pysy ennallaan~

~ei niillä ennallisilla ihimisillä ollus semmosta hirmua rikastumissee~

~minäki oon enimmän ossaa ikkääni puukupista syöny~

~aikoaha eni moalmass on~

~joka enissä nousoo se elää kauvvon~

~entte erel käövä, torep peräs tleva~

~kyl mä pal ennen koto olsin kun koulu kävelsi~

~ennen mie tien sen itse, enneko toista käsken~

~ei käkkääk kuku enne aikoosa~

~kuulha ko miekii höynähin ja mänin eläviikuvii katsomaa~

~hyvä ämmä tekee kahrenkim miähen erestä~

~kylläpä män tämäkii päevä omasta eestään~

~mitäpä se hyötää jos toenel likenee kun toenee heti samassa etenee~

~minä kerreen sienijä ja marjoja, sillä lailla vain eistelen~

~ee ne nyt nim paljo avojalon kulek ku enne~

~ava silmäs enne kos suus ava~

~ihmine oppii vanhaa ast jos ei muuta nii hiljaa kävelemmää~

~kyllähän se askarruttaa vissiin usiampaa onko sitä mittäät tämäj jäläkeev vai ei~

~asia kiärtyvä ette~

~tuuhan sitten kun niiltä askareiltas jouvat~

~pitäs alakoo asettuva nuista moaliman hulluuksista~

~toisen asiat mennee aina sillai myätään päij ja toinen tekkee tyätä eikä saam mittään kokkoo~

~kaksi asiaa vieraalla, tulla ja lähtiä~

~kaupunkisa mänt päevä pillaan asijoeta aijaissa~

~asijaj jälkeh ol sanottu~

~kyl miu pist vihaks ku tuluu sellasia haukkumoa ja ihan ilmo asjata~

~annahhaan se arveloo, osovaa se sittä sen sanook~

~herelmästä puu tunnetaaj, kasvista maa arvataa~

~ei pie koirroo karvoin kahttook~

~siell ei kukkaa raohaa häerinny~

~se on arkaluontonen, ei se halua vääryyttä~

~minoon aina olluv vähä arallainen sekaantumaan toisten asijoihi~

~kaekellaesta aparaattija sittoo, eihän tällä teem mittää~

~heil on elämä ko apilapellos~

~no en yllytäk kettäät tohtorriim mänemmään siitä ei ouk kellenkkääm mittääk appuu~

~kyl ne pitoruuaat on niin antosija ko ne annettiinki niin hyvästä syrämmestä~

~ei tullu eäneen kun ei oikein ajatus antanum myöten~

~anna anteeksi ettei jääk kanteeksi~

~sen syläh hellis ja se anto anteiks~

~sit nii ansijottomast kiitettih, ei se paremp olluk ku miekäh~

~tuo Vilijami rukkaki joutuu olemaan ansiotyössä ettei jouva asumaan maataan~

~ei kannantovesi kaivos pysy eikä annettu miäli pääs~

~se ämmä annatteli semmosia puheita että kyllä mum meni miäleni muikeeksi~

~ne oli vanahat miehet ankaroita ottaal löylyä~

~ei sen kans ankaruela mihinkhäm pääse, lempeyttä siinä häätyy käyttää~

~aniharvall ihmisel kyl ol hevoin ja autoi ei ollu ensinkää~

~on sillek koetettu ammentoa ällyö peähän van ei se tuus sen viisaammaksi~

~ei saa olla nim pölö et siltaval ihmissi vahta~

~se o ammo kuolt joka itsiää moittii~

~ei niitä minul lapsuuvvessa ollun nuita ameriikoja~

~nyt koi ennää uo saunas lautasii alustakkaa ko kaik o sementi vallas~

~es snää tiär maelmast viäl pal mittä~

~luu lihav valittijallek kuori leivän alakajalle~

~vanahin aena alakajaksi nuorim päältökattojaksi~

~pitäs häntä lähtteet taivastelemmaan eikö heitä siennii alkasi ollak~

~se lask ko lappalaine ylimäisest alimaisee~

~se oli hyvin helläluontonem mies~

~ku vain joutuu alaskaateesehen nii siit on paha nousta entisellensä~

~niin istuu alaspäin kuin moasen myönnyt~

~min oun arvellut tuota majisterin työtä jotta onko se tarppeellista~

~jos itekkuhi on alallaan niin ei riijat haettoot talossa~

~alakansan ihmiset ei kirkoisa saanum mennäm niittem herrakansan penkkiin~

~keno illast ilone seo oamust alakulone~

~ku antaa ala ei tuur riitaa~

~piikoa ja mökkiläistä kattoit enne aloappäi niiko moa matuva~

~no sekun on akkavalta talossa, niin se om piippu kallellaam millom minnekkip päen~

~ei se oekkei ajunnuv vaekka minä koetin terottaa~

~vähä ajatuttaa että oli se entisaikain työteko melekeen höperyyttä~

~kyl ne aina paremmin heikontaa ko vahvistaa tommoset isot asiak ko niitä ajattellee~

~minä ajattelin peän ympäri enkä tuosta tuohom peässyt, se vei jälillee~

~kyllä työn pian tekee mutta ajatelles aikaa tarvitahan~

~miäl mehtään mänöö, aholle ajatteloo~

~sitä ei ajamalla soa sitä lukuhaluva~

~se puhu tässä vallan tuulen tuamia~

~kui on airo nii on soutamine~

~ei se laiska o, mut se om nii aikava käänteissäs~

~enhän minä niin vanha oo mut aikasiin syntynnä~

~koha aikahistuu ni viisastuu~

~piretähänkö teillä kellua erellä, vai onko valtion ajas~

~ei juohum mielee ennenko jos ajastaa pällähtää piähä~

~en mää valhettele, mää puhun aiheettomii~

~vanhan tarttii kulkii ajaj ja järjen kans~

~siit on aikaa ja päreitä~

~ei sinne ou matkoo kun kaksi ahoo ja notko välissä~

~kun ennen oikee ahisti juotiiv kuumoa vettä~

~haukkohan ahavoo ni haihtuu haiku piästäis~

~ei ehtoosta puhde lopu, eikä aamusta päivä~

~hövelä mieshä se meij uus naapur tuntuu enstulemastaa oleva, millane hää lie sit ko pitempää täs rajakkai jouvutaa elämää~

~ei sitä entiaikaan ollup palajo sitä rahteerausta~

~net oliki net entiaikaset ukot eri veijarija miehiksehe~

~aina uusi hempeempi, mutta entinen om parempi~

~entivanahasten ihmisten suusta löyty sanoja~

~rohlinko mennä jäälle, vai lählenkö kiertäh~

~heä eppäilyö jot sei uo ni, heäi uso sitä~

~se on vielä eppäelyssä sillä se assie, se ei oov vielä peässyv varmuuteen~

~suu sanan erehyttää mutta kieli koriaa~

~se isosti erehty kum talosa möe~

~eri viisas kun keksi kaikki sukkeli~

~kyl mie ne tunne, karvalaokko o eriksii ja versieni o eriksii~

~nep puhuiki iha erilaises kum meip puhuttii~

~erlaesta se ol kalansualis kun nyt~

~n on tavat eri pitäjehis vähä erimoosia~

~eikä ne juonu eikä tapellu, eikä mitää~

~hää muuttaa vallam pitäjär rajalle~

~kun sitä oikeir rakavoituu niir sitä ei voi ennää erkavoituva~

~ei nyt muuta tällä errää kuj jääh hyvästij ja voeh hyvij ja kirijotav vastaan~

~erä ei tule ehtimättä, kala jalan kastumatta~

~se alako meille esittiä niitä tavaroitaa, vaikka myö sanottii ettei osteta~

~menhän sitä päivä kerralhan~

~eipä sitä tiijä eteenkäsin murehtija~

~kuka nek kaikki etelämmiähet tiäsi, että mistä ne oliit~

~kyl miu mieltäin jäi etomaa ko hää kehtais nii paljo kehhuu itsiää~

~ei meitin työt oh sellassii et päivälleh tarvis tehlä~

~kun tulloo suur sota niim mennää loukusnotkoo pakkoo~

~täm ei ole minun hommaa että renkinä olla~

~sitt on ettää että meitiä on kaksi, jos toinen erehtyy niin toinen auttaa~

~ei pijä ettuilla toisten kustannuksella~

~kyllähä moa itikkasa elätteä~

~täytyy olla hengehäässä joka jänistäe samonku lintuva kesäkuussae syö~

~se epäs kunnasta että hää ei tarvim mittää~

~vanha aikka sanotti et hah mut nyt sanota et mitenkä~

~kaikelaista hulluu sitä on, juosta ny kiel vyön alla~

~kun ei tullunnai kokkouksee kolomee enempee nii läks haalimoimaa kylältä lissee~

~se on aenaki vuojen haamiloenu austraaliaan lähtyvä vaan eij oo ees papereita vielä saanuh hommatuksi~

~mänköö honkaa tai huapaa~

~mää koitan aina haaparoita hyvil liki syrjää ko auto tullee~

~ei mittää haaskaa heitetty~

~jos sää tiäräsit kui rakkaana mää sun pirän~

~tuon television kans haaskauntuu aikaa~

~sev verran ottaa ko tarttee~

~joulkuusette ottamine o metä haaskamist~

~päiväp meni haaskeelle kup piti lähtiä kaupas käymähä~

~ei saa heittä haaskjo ruokka, töyty antta vaik luontokappalil~

~tähä haassetuks, ettei kuuluis kuhhuka~

~ei puolta puhheella ku ei huolta huostajalla~

~nyt ko käyvät koululoi ni niil on jo tykkönää toine se haasti~

~nehää uskoivat haaveisii ja ku sanoivat entummii~

~sitä se mie kyllä aina haaveilen että kyllä mie kerran suomessa käyn~

~jos renki talosta lähti kesken vuojem niim polliisilla haetuttivat~

~ol semmonev veleho äejjä~

~jo se ol koko hahkai ku muijaataas löi~

~lappalaisekki lenteli tännel linnuhahmosa~

~kylhän minä sit haihahtelin et se niin on~

~sanottuva sannaa ja haehtunutta savua ei saa takasi~

~eihä vanha rakkauskoa haihum mielest~

~päeväluku haehtuu~

~soli kovasti haikias olos kun niiren kissi oli kuallu~

~kyllä mullon hirveen haekee sitä koeroo~

~hyvä hupsuna ollak kun ei äly haettoa~

~tytön tuntuo tukastoa~

~no mihi teil nyt sellane hajakka o~

~se istu hajarreisin miähensä niskam päällä eikä laskenut tappelijoitten sekkaan~

~siin miäst, misä haju~

~ikää meitill ei ovia hajas piretty~

~pistäppäs hakaan sille akalle kerran, eläkä kaikkia sen mieltahtoja nourostele~

~lähin koko kokkouksesta pois, en viittinyh hakastaa~

~muv veljeetäinki se opettajaj hakkai~

~tarvishan sit vähä halata, jos kerran naimisih mennäh~

~ennen se oli hallausta mut nythän se om pussausta~

~mielei pallaa, syvämei hallaa, entisii ison sijjoi~

~se on niin hallea luonnostaa, sillä ves herahtaa silimiin~

~niin mie rakastan sinnuu niin ko koira halkoo~

~kyllä laeskuus on hyvä lahja, kuka sen taejolla hallihtoo~

~se ko ol kaik sellasta halpaa ja ommaa elämistä~

~kyllä se on halapamaane ihiminen kun viittii elukoolle paha teherä~

~se piettiin halapamaesena tekona jos tapettiin lintu kesäsyömmellä~

~kaikissa on haltiatar, äitevainaakis sitä puhu~

~kyllä naimattomillaki on monta hamaa ko ne toivoo saavans ja pelkää jääväns~

~hammaa siihen ast ko mie tulin tänne sottaa pakkoo niin kauvan elimmö parvees virolaisiin kans~

~elä sie puutu toise talo asseihe ku siul ei ole sielä hihhua ei hametta~

~jos Iivari vain eläs niin kyllä tet herrat maksasitta veroa kylile~

~imeist ei tunne eimmäs ku hampaisiin~

~nyt sie kyl hoastat ulkopuolt hampaihes~

~no antuaha olla, mie puan tiän asja hampua kolluo~

~ei pijä jättää mittää hampaa kolloo~

~kyllä se niin hampaatonta on se touhu~

~tää talvi on menny tälläses laiskottelus, ens kesän sit taas yritetää~

~kehtasikkos sie hangata vasthaan vanhempaa ihmistä~

~sillehä kunnia piteä antoa kelle se tuluo~

~hanhetki on täältä vallan karonnu, ku ov vaij joku jäljellä~

~menikös sielä asiat hankhaan vai selvisittäkös kunniala~

~elä tok kehtoo tyhjee hankaella ku eijjoo asijoo~

~kuhhaan tulloo hyvijä hankuamuja niim myö lähtään tästä merram pannoon~

~pittää tässä alakoo vähitelleen hankkiituva kottiin päe~

~sen jäniksempoeka ol niim mukava että myä ei hannaettu sitä tappoo~

~tuan kuusen hannii kaataa kun siinä on tommonen tervaroso~

~kyl hää sii asjas ol myätsulkane~

~se un helepompi seisoa kun seisoo jalat harillaan~

~kyllä se lyöppyy kuv vaeh harjottaa, ei se tarvihte oppija~

~jakka ma nyh harkitten asijaa~

~ne enne nii harkihtvat~

~saat istua harmajale kivele oottamhan ennenkö mie lähen~

~turha se on mualiman asijoehen tähen ruvetap piätää harmistammaa~

~muret tuopi mustan muovon, harmi harmajat hivukset~

~ei saa tehtyä tyätä harmistella, pitää aatella aikanaan~

~kyl siit harmistuu ko toiner ruppee haukkumaa~

~em minä muille, itteeni min oleh harmistunu~

~isä neovo hartaast mitem mualimassa aena pittää kahtoo etteese~

~pie luontois luonnais ja haltiais hartioil~

~haastaks mie liija sukkelaa, saaha mie haastaa harvempaa~

~sanos vähä isommastij ja pikkusem harvempaan~

~tääl korves on niin arkaintunnu, lapsetkih on kun mettän elävii~

~kaikkihan son hyyvvää mitä harvakseltaan saapi~

~hassu on semmoinen, ei se välitä meni päin miten hyänsä~

~älä hassujas puhu~

~kylhän ne hassuttelie kun om monta samallaist yhles~

~mie iski polvee kirvehel mut onneks meil ol tyltsä kirves~

~hullu s oon joka toisen tyäs ittensä tappaa~

~eile syötii kastija ja potathauvvikkaeta, ni syyvvää tänäpäevänä vaehteeks potathauvvikkaeta ja kastija~

~ei akka parane selekäsaunala eikä mies haukkunalla~

~mennöö hauskioon jos koataa nuorta mehtee~

~etteen päin elävän mieli~

~minä nyt jätän tämän asijan haotumaan~

~ain nigu orjuez on, tid nigu toizen töidä~

~naizet ked olti ahkerad ja vahvad ned mänti ku karhut~

~ei piä ahissella vina gu ei tahoda~

~elä omallaz milelläz~

~paremb hyvä ero ku pahhain elo~

~midä etsid, sen i said~

~tuli kovast hallia ku ilman sydä haugutti~

~sil ei old henkiä ei helmiä~

~hengi kivistä, syda on haige~

~hilja hyvä tullo, kovast ei konsa~

~holedoin oh hyvä ellä~

~paperi pahakse, vaski vaivakse, hoppea holekse~ 

~homenim päivä on tidämädöin~

~meijjen aikkan ei hukkund kettä~

~vanhaks ku mäd ni hubeloks tullo~

~hyvittellö toist kaigil hyvil sanoil~

~sap hyväm mihej ja hyväm paigaj ja hänel on hyvä ellä~

~my mänimmä hyvim milin~

~migä siul on ku siä ain hädäeled~

~elä hättöidä minnua~

~hä on ain ilogaz vaik koiz ei jo leipägä~

~joz milloin ridelid, sis soppid~

~omassa tössä jogahin tekkö joutua~

~kahelta om paljo vesselämb~

~assia on kahem päl~

~meijän kansa teki kaig itse~

~sev verran ollid kovvada tödä ku vergod vemist vette~

~karjalan kelel läkkämmä~

~kaikkia voit kazvatta, lapsia, pitkä parta, surd vatsa, ja kaikkia migä va kazva~

~rohkia söb rokan, kainoin ei sa kaliaka~

~tulka nor eli vanha eli kerroin keskimäin~

~igä paikasha se lauloi lindu, ei se kestänt paigoilla~

~enstä lubaja sis kildiä~

~kussa tahon, sella tantsin, kussa lustin, sella laulan~

~ko ihmine titäiz oman koleman ni ei konsa mänijäis su nagru~

~joka hengel on oma kuozi~

~ku hyväst pyzi, rikkast eli, ku ei olt kalla, ni köyhäst elid~

~ingeriz naizet tekkit tydä ku mihed~

~sinis ten kuniz jaksan~ 

~kylhä miägi un virettänd nidä kyneliä~

~vanha vägi ne on kolled a nor kanza ei tijjä mittä tolkkua~

~laha nagreda hänt ku hä oli mokkoma~

~hänel on tyhjä ladva, jod ei mittä tijjä~

~miun veljän on sorrettu sotta~

~sinnua ail laulatta~

~lag miä laulan, lag miä tantsin~

~monellaizia ihmiziäkki on~

~kylhä lu lihan kazvatta kuha va lud ei u katkissed~

~kirjal lugu panno nuguttamma~

~elä lö lapsia~

~elä lö naistaas~

~ennem mazinoja ei old~

~kolmel mihel oli yhtehiv vene~

~en o pidän aika matkustand~

~virolaist ellid mansyämmez~

~eihän herrad itse tehned töitä~

~migä om meinattu, se on tehty~

~elä elä viral milel, elä omal milel~

~my mänimmä hyvim milin~

~vanhemmam mili tittä paremmast~

~ku ihmizel ei jo meldä päz, sis hä tekkö monet tuhmat~

~elä moidi toizen tödä~

~oppi itsiädä vard~

~vaik händ haugutti, hä ei old muinaga~

~norem muissid, a nyd em muista~

~hä om mukkaiza mez~

~miul mud ei ju ku hengi rinnoiz~

~siä aim möllized nigu mölöi~

~ni siski miul on hyvä meli ko on tyhjä hone ni ko killut se kajahta vasta~

~ilman azja tulin katsoma teidä~

~nidyd olti kaig yhtehist~

~miä olin näkkijä sin aziaz~

~kel om pahhain onni ni se on onnedoin~

~ennen olti orjuez~

~ei sa kaigist tyhjist azioist pahastua~

~elä pahhoidah hänem meltä~

~käyti paljahin jaloin~

~se ihmin nim pehmiäst lägäjä~

~pehmeän syämmenkä ihmene~

~häneld mes tabetti sotta~

~yks ei ann yhellä periks, eiko toin anna toisella~

~suku oli kaik yhes kos~

~meil ku oli pulmat, sis lauletti inkerin kildä~

~puhaz meijen kiel~

~yht puhku tödä ed jaksa tehä pitkä aika~

~toized pörizöd nim paljo sto puled on tyhjä~

~illad pidät käzitöidä tehti ja päre paloi~

~tubagam polttajil rinnad rekaja~

~sobu on mänd rikki~

~lämmä ei luida rigo, kylmä rikko~

~rihi oli yhtehin~

~ridelijän naizen kera om pahhain ellä~

~tavallim miz ei ju vina~

~ennen tömehille annetti rooska~

~kaikha ne ollit hyväd ruad~

~miul on silmätki mussad ruskiad~

~piä vähän aika sanav välliä~

~oli ennengi selviä ja vizahia mehiä~

~ne sigäläist männö sikkälin, my mämmä täkkälin~

~ko om pallo sisoita ni om pallo sisosanoja, k om pallo velloi om paljo verasteitä~

~elä siä o nih huima~

~sobulikkahan ihmizen kera oh hyvä ellä~

~veti mield paljo mehiä sotta~

~ahtass eletti ja sovitti, nyd on suret pertid eiko sovit yhess elämä~

~nyd on assiat soppuras kunis ei sovida~

~ked or rijjoiz, nidä pittä sovitta~

~ennen ei tabeldu, sovukkast eletti~

~hä on sovullin inmihin~

~sumelaist tydöit käiväd meil kyläz~

~hä oli niv vaga sto hä ei mahtand suttua yhtä~

~nyt se on sugu suttund sueks~

~ne suvvavat toine toista~

~hänen käest kaik syntyd~

~hä on syämissä mium pällä vaikk enno mittä tehny hänellä~

~syäm palla miul kotti~

~ken om semmoin syängäz, itse omam pule pittä~

~leigist hä syändy~

~ilman sydä veti tyrmä~

~miä on argalontoim mokkoma~

~mö omma yhen tahollist a hö on eri tahollist~

~hänel oh hyvä tahto vaig mihe azja~

~elkä sahada sidä haloks, se on taigapu~

~männid iltta istuman~

~kezäl jouhtud mele talvellist pakkaist~

~meijjem poiga on tabettu sotta~

~tarkkaizih hyväst männä, em miä öksynd~

~itse tavalla ellid~

~muissat sie tanoillist juttoa~

~siz jo tijetti ed nämä olla laukalaisija ko olla patapämyssy pässä~

~hä nin todizest läkkäiz~

~konska ei olt tubakkamest~

~tuhma ei tunne, vizaz ei verga~

~metsä on turpia, konska ei jo leigattu~

~kyl tuska sannoja tob~

~se oli mihil, vanhoil mihil parrad, ei nuril ollud, vanhoil ukkoloil~

~se uneksi, se näkkö hyvvä unda~

~midä tämä uni tittä~

~pitkin aikoim peräst ne tullit kätte, uned~

~ain olti vahvat hampad~

~vanhal om vanham mili~

~vanhemmad obastit meidä, nist mö piämme varin~

~mö noizomma tantsima~

~mö olti ku veigoksed hyväl sovul~

~elä velikunda mä humalikkahin kera tappelomma~

~se mihe oli syntynd, sihe kuli~

~vel miägi muissan ku pärettä poldetti~

~jumari poiga pyrgi miulle virehen~

~paljoha suttund sanno, vihastund verdaja~

~käess olla virut~

~viruista aina katsotti~

~siä ud vohma ku nagrad minnua~

~hä ongi mokkoma vohmain, ei mittä älly~

~voz männö, toine tullo, nin igä kullu~

~joz nosteled raskahia ni vähin kerralla~

~nyt on ärrillä~

~ettesilmin yksin ja takkasilmin toisin~

~yks kaig or rahha taig ei~ 

~elä o nin ylpiä, pittä olla tazaizest~

~nois pidämä mannum päiviä, ei ennä te tödä~

~elä juttele yttömiä päivättömiä~

~my noizem omal kelel läkkämä~

~hä tekkö omalla uhkehuella~