~antaa jokkaese olla alallaa~
~semmosta vähän hupsuo joukkoa eikö nuo lie alakupitteestään ollu~
~jos jolloinnii puhuvat pahhoo niin tottapaha toas puhuvat hyvveekii~
~kyllä minä sitä monella lailla arvioottiin, mutta hullustis se nym meni~
~arvio ei ot tiijjov veärtti~
~em minä oos sitä keltääk kuullus se um minun ommaa arveluani~
~arvoo oma arvos ja anna arvo toisellekkii~
~arvostaa toisenki puhetta eikä halua väitelä~
~sillo ko arvollee elettii ei tult velkaa~
~en ook kielas enkä mielas vain sanon asian arvolleen~
~puhujen asjaat paranee~
~antaa asjoi riijellä, ollaa itse sovinool~
~joutavaa se nyt om pelätäj ja surrak ku eijj oop palijo mittään syytä~
~ennem maalimas kun tehtiin kaikki itte~
~ei se toesta aotaj joka ei koskaa itep puutetta neä~
~auta miestä mäissä, lasta kynnyksellä~
~ko auttajaisisa oltihin ei siittä maksettu, hyvää hyvyyvesähäm mentihin auttaha~
~ee oo ihtesä eelle käänyttä~
~tähän astik onhan tuota eletty, sitä eillistä ei tiijäs sanoak~
~eehän sitä eeltäkäsin tiijjä elämästä mittää, etteen päen vuan on päevä kerrallaan mäntävä~
~ei saa eremmäks lentääk ko siivek kantaa~
~sanos sinä eissä, eälä takasim puolih hulupatak~
~ehtokausin tekivä miähep puuastioi ja reei ja naisek kehräsivä~
~ei ikän täälläkä ol kettän käyn, ei silti, en ol kaipannukka~
~ei se salamakhaj joka puuhun iske~
~hullu ei huamaa eikä viisas puhum mittää~
~ei ol nälkä ko tuli eilen aamul syätyy~
~ottoopa kahveeta jos tahotte elikkä olokee ilima~
~paremp hyvä ero ko paha elo~
~mie sano jot em mie kaupunki elost tykkeä~
~mie käiv kassomas entisii elomaitai~
~nim mite hiä o hyvillää siintä kum piässee vielä entisille elomaellen~
~ne mittää hoijak ku ampuvat joka elukaj jos vain saavat ammutuksi, siinä se on niije hoito~
~em minä muistak kettää että joka os heittinnä eläkkeele~
~sitä vanhan kansan elämmee nin sitä ol nii monellaesta, nii siihen nähen kun nyt~
~voi sitä puu elämätä mitä sinne mehtää ol myrskyssä kuatuna~
~kyl ne on ikävii elävii ne ruottalaiset~
~miäs elä ja part kasva~
~talo ellää tapojjaan, vieras käypi matkojjaan~
~se on hulluutta jotta mikä kerram puuta kasvvaa niil lyyvvää aukeeks~
~siinäki o mettä hakattu huonosti ku o tullu tuomosija aokkoja~
~pahhoo siätä pittäissä on päivä männä ihan iliman eistään~
~ajat männöö arvellessa, päevät piätä kiännellessä~
~jok ei ymmärrä ehtoosim maatem mennän ni ei se tiä aamusti ylös nousta~
~niim minä asiani ajaj ja kävelen ko susi~
~kui sää nii asso ole etes sää kärvästäkä voit tappa~
~se on niin höpsy elukkaim perähän että se kaikkein koirat hyvittelee~
~ei niin kaovan tyttönä, ettei kylliks akkana~
~tulennasta mies tutaan astunnasta arvataan~
~ei miestä nuttuusa arvioiminen~
~se on siinä arveluksen alla ottaasko miehen vai ei~
~kissa syä lintuja ja emättömät poikaset jää kittuu~
~ei oikei emävaletta sanottum mup pilkallaa narrattii sit~
~mittee siinä tyhjee emätöntä huastat~
~em minä sillain tyäss ollu, minä saim mettästä enee~
~kuta enemmä ellää sitä usseemma kärpäsen näkköö~
~kyllä tämä nyr riittää mulle, ei oo enemmästä väliä~
~huamena sataa joll enämpi niiv vähempi, ja s on totta~
~siihen puuhun lintu lentää missä enämpi urpuja on~
~sen enemp kun elää, sen enemp kuuloo~
~vaikke mnääkä muut tiär mut see mnää tiärä~
~älä ny viäl pahoi ennustelk ku saara ny ens nähräkki~
~se nyt laskkoo minkä suusta kerkivvää~
~ken ei eillen ennättäne se jiäköön jälellen~
~ei ens näkemisestä miästä tunne~
~enhmäine hullu merk ko ihtes viisaks luule~
~ei pie eisimäistä hyvvee ihastuu eikä eisimäistä pahhaa pölästyy~
~ei ensimmäiseen kariin autal lannistua~
~en minä enempätäni syö kun jaksan~
~muuttuu se ilimakii, jos ei pysy ennallaan~
~ei niillä ennallisilla ihimisillä ollus semmosta hirmua rikastumissee~
~minäki oon enimmän ossaa ikkääni puukupista syöny~
~aikoaha eni moalmass on~
~joka enissä nousoo se elää kauvvon~
~entte erel käövä, torep peräs tleva~
~kyl mä pal ennen koto olsin kun koulu kävelsi~
~ennen mie tien sen itse, enneko toista käsken~
~ei käkkääk kuku enne aikoosa~
~kuulha ko miekii höynähin ja mänin eläviikuvii katsomaa~
~hyvä ämmä tekee kahrenkim miähen erestä~
~kylläpä män tämäkii päevä omasta eestään~
~mitäpä se hyötää jos toenel likenee kun toenee heti samassa etenee~
~minä kerreen sienijä ja marjoja, sillä lailla vain eistelen~
~ee ne nyt nim paljo avojalon kulek ku enne~
~ava silmäs enne kos suus ava~
~ihmine oppii vanhaa ast jos ei muuta nii hiljaa kävelemmää~
~kyllähän se askarruttaa vissiin usiampaa onko sitä mittäät tämäj jäläkeev vai ei~
~asia kiärtyvä ette~
~tuuhan sitten kun niiltä askareiltas jouvat~
~pitäs alakoo asettuva nuista moaliman hulluuksista~
~toisen asiat mennee aina sillai myätään päij ja toinen tekkee tyätä eikä saam mittään kokkoo~
~kaksi asiaa vieraalla, tulla ja lähtiä~
~kaupunkisa mänt päevä pillaan asijoeta aijaissa~
~asijaj jälkeh ol sanottu~
~kyl miu pist vihaks ku tuluu sellasia haukkumoa ja ihan ilmo asjata~
~annahhaan se arveloo, osovaa se sittä sen sanook~
~herelmästä puu tunnetaaj, kasvista maa arvataa~
~ei pie koirroo karvoin kahttook~
~siell ei kukkaa raohaa häerinny~
~se on arkaluontonen, ei se halua vääryyttä~
~minoon aina olluv vähä arallainen sekaantumaan toisten asijoihi~
~kaekellaesta aparaattija sittoo, eihän tällä teem mittää~
~heil on elämä ko apilapellos~
~no en yllytäk kettäät tohtorriim mänemmään siitä ei ouk kellenkkääm mittääk appuu~
~kyl ne pitoruuaat on niin antosija ko ne annettiinki niin hyvästä syrämmestä~
~ei tullu eäneen kun ei oikein ajatus antanum myöten~
~anna anteeksi ettei jääk kanteeksi~
~sen syläh hellis ja se anto anteiks~
~sit nii ansijottomast kiitettih, ei se paremp olluk ku miekäh~
~tuo Vilijami rukkaki joutuu olemaan ansiotyössä ettei jouva asumaan maataan~
~ei kannantovesi kaivos pysy eikä annettu miäli pääs~
~se ämmä annatteli semmosia puheita että kyllä mum meni miäleni muikeeksi~
~ne oli vanahat miehet ankaroita ottaal löylyä~
~ei sen kans ankaruela mihinkhäm pääse, lempeyttä siinä häätyy käyttää~
~aniharvall ihmisel kyl ol hevoin ja autoi ei ollu ensinkää~
~on sillek koetettu ammentoa ällyö peähän van ei se tuus sen viisaammaksi~
~ei saa olla nim pölö et siltaval ihmissi vahta~
~se o ammo kuolt joka itsiää moittii~
~ei niitä minul lapsuuvvessa ollun nuita ameriikoja~
~nyt koi ennää uo saunas lautasii alustakkaa ko kaik o sementi vallas~
~es snää tiär maelmast viäl pal mittä~
~luu lihav valittijallek kuori leivän alakajalle~
~vanahin aena alakajaksi nuorim päältökattojaksi~
~pitäs häntä lähtteet taivastelemmaan eikö heitä siennii alkasi ollak~
~se lask ko lappalaine ylimäisest alimaisee~
~se oli hyvin helläluontonem mies~
~ku vain joutuu alaskaateesehen nii siit on paha nousta entisellensä~
~niin istuu alaspäin kuin moasen myönnyt~
~min oun arvellut tuota majisterin työtä jotta onko se tarppeellista~
~jos itekkuhi on alallaan niin ei riijat haettoot talossa~
~alakansan ihmiset ei kirkoisa saanum mennäm niittem herrakansan penkkiin~
~keno illast ilone seo oamust alakulone~
~ku antaa ala ei tuur riitaa~
~piikoa ja mökkiläistä kattoit enne aloappäi niiko moa matuva~
~no sekun on akkavalta talossa, niin se om piippu kallellaam millom minnekkip päen~
~ei se oekkei ajunnuv vaekka minä koetin terottaa~
~vähä ajatuttaa että oli se entisaikain työteko melekeen höperyyttä~
~kyl ne aina paremmin heikontaa ko vahvistaa tommoset isot asiak ko niitä ajattellee~
~minä ajattelin peän ympäri enkä tuosta tuohom peässyt, se vei jälillee~
~kyllä työn pian tekee mutta ajatelles aikaa tarvitahan~
~miäl mehtään mänöö, aholle ajatteloo~
~sitä ei ajamalla soa sitä lukuhaluva~
~se puhu tässä vallan tuulen tuamia~
~kui on airo nii on soutamine~
~ei se laiska o, mut se om nii aikava käänteissäs~
~enhän minä niin vanha oo mut aikasiin syntynnä~
~koha aikahistuu ni viisastuu~
~piretähänkö teillä kellua erellä, vai onko valtion ajas~
~ei juohum mielee ennenko jos ajastaa pällähtää piähä~
~en mää valhettele, mää puhun aiheettomii~
~vanhan tarttii kulkii ajaj ja järjen kans~
~siit on aikaa ja päreitä~
~ei sinne ou matkoo kun kaksi ahoo ja notko välissä~
~kun ennen oikee ahisti juotiiv kuumoa vettä~
~haukkohan ahavoo ni haihtuu haiku piästäis~
~ei ehtoosta puhde lopu, eikä aamusta päivä~
~hövelä mieshä se meij uus naapur tuntuu enstulemastaa oleva, millane hää lie sit ko pitempää täs rajakkai jouvutaa elämää~
~ei sitä entiaikaan ollup palajo sitä rahteerausta~
~net oliki net entiaikaset ukot eri veijarija miehiksehe~
~aina uusi hempeempi, mutta entinen om parempi~
~entivanahasten ihmisten suusta löyty sanoja~
~rohlinko mennä jäälle, vai lählenkö kiertäh~
~heä eppäilyö jot sei uo ni, heäi uso sitä~
~se on vielä eppäelyssä sillä se assie, se ei oov vielä peässyv varmuuteen~
~suu sanan erehyttää mutta kieli koriaa~
~se isosti erehty kum talosa möe~
~eri viisas kun keksi kaikki sukkeli~
~kyl mie ne tunne, karvalaokko o eriksii ja versieni o eriksii~
~nep puhuiki iha erilaises kum meip puhuttii~
~erlaesta se ol kalansualis kun nyt~
~n on tavat eri pitäjehis vähä erimoosia~
~eikä ne juonu eikä tapellu, eikä mitää~
~hää muuttaa vallam pitäjär rajalle~
~kun sitä oikeir rakavoituu niir sitä ei voi ennää erkavoituva~
~ei nyt muuta tällä errää kuj jääh hyvästij ja voeh hyvij ja kirijotav vastaan~
~erä ei tule ehtimättä, kala jalan kastumatta~
~se alako meille esittiä niitä tavaroitaa, vaikka myö sanottii ettei osteta~
~menhän sitä päivä kerralhan~
~eipä sitä tiijä eteenkäsin murehtija~
~kuka nek kaikki etelämmiähet tiäsi, että mistä ne oliit~
~kyl miu mieltäin jäi etomaa ko hää kehtais nii paljo kehhuu itsiää~
~ei meitin työt oh sellassii et päivälleh tarvis tehlä~
~kun tulloo suur sota niim mennää loukusnotkoo pakkoo~
~täm ei ole minun hommaa että renkinä olla~
~sitt on ettää että meitiä on kaksi, jos toinen erehtyy niin toinen auttaa~
~ei pijä ettuilla toisten kustannuksella~
~kyllähä moa itikkasa elätteä~
~täytyy olla hengehäässä joka jänistäe samonku lintuva kesäkuussae syö~
~se epäs kunnasta että hää ei tarvim mittää~
~vanha aikka sanotti et hah mut nyt sanota et mitenkä~
~kaikelaista hulluu sitä on, juosta ny kiel vyön alla~
~kun ei tullunnai kokkouksee kolomee enempee nii läks haalimoimaa kylältä lissee~
~se on aenaki vuojen haamiloenu austraaliaan lähtyvä vaan eij oo ees papereita vielä saanuh hommatuksi~
~mänköö honkaa tai huapaa~
~mää koitan aina haaparoita hyvil liki syrjää ko auto tullee~
~ei mittää haaskaa heitetty~
~jos sää tiäräsit kui rakkaana mää sun pirän~
~tuon television kans haaskauntuu aikaa~
~sev verran ottaa ko tarttee~
~joulkuusette ottamine o metä haaskamist~
~päiväp meni haaskeelle kup piti lähtiä kaupas käymähä~
~ei saa heittä haaskjo ruokka, töyty antta vaik luontokappalil~
~tähä haassetuks, ettei kuuluis kuhhuka~
~ei puolta puhheella ku ei huolta huostajalla~
~nyt ko käyvät koululoi ni niil on jo tykkönää toine se haasti~
~nehää uskoivat haaveisii ja ku sanoivat entummii~
~sitä se mie kyllä aina haaveilen että kyllä mie kerran suomessa käyn~
~jos renki talosta lähti kesken vuojem niim polliisilla haetuttivat~
~ol semmonev veleho äejjä~
~jo se ol koko hahkai ku muijaataas löi~
~lappalaisekki lenteli tännel linnuhahmosa~
~kylhän minä sit haihahtelin et se niin on~
~sanottuva sannaa ja haehtunutta savua ei saa takasi~
~eihä vanha rakkauskoa haihum mielest~
~päeväluku haehtuu~
~soli kovasti haikias olos kun niiren kissi oli kuallu~
~kyllä mullon hirveen haekee sitä koeroo~
~hyvä hupsuna ollak kun ei äly haettoa~
~tytön tuntuo tukastoa~
~no mihi teil nyt sellane hajakka o~
~se istu hajarreisin miähensä niskam päällä eikä laskenut tappelijoitten sekkaan~
~siin miäst, misä haju~
~ikää meitill ei ovia hajas piretty~
~pistäppäs hakaan sille akalle kerran, eläkä kaikkia sen mieltahtoja nourostele~
~lähin koko kokkouksesta pois, en viittinyh hakastaa~
~muv veljeetäinki se opettajaj hakkai~
~tarvishan sit vähä halata, jos kerran naimisih mennäh~
~ennen se oli hallausta mut nythän se om pussausta~
~mielei pallaa, syvämei hallaa, entisii ison sijjoi~
~se on niin hallea luonnostaa, sillä ves herahtaa silimiin~
~niin mie rakastan sinnuu niin ko koira halkoo~
~kyllä laeskuus on hyvä lahja, kuka sen taejolla hallihtoo~
~se ko ol kaik sellasta halpaa ja ommaa elämistä~
~kyllä se on halapamaane ihiminen kun viittii elukoolle paha teherä~
~se piettiin halapamaesena tekona jos tapettiin lintu kesäsyömmellä~
~kaikissa on haltiatar, äitevainaakis sitä puhu~
~kyllä naimattomillaki on monta hamaa ko ne toivoo saavans ja pelkää jääväns~
~hammaa siihen ast ko mie tulin tänne sottaa pakkoo niin kauvan elimmö parvees virolaisiin kans~
~elä sie puutu toise talo asseihe ku siul ei ole sielä hihhua ei hametta~
~jos Iivari vain eläs niin kyllä tet herrat maksasitta veroa kylile~
~imeist ei tunne eimmäs ku hampaisiin~
~nyt sie kyl hoastat ulkopuolt hampaihes~
~no antuaha olla, mie puan tiän asja hampua kolluo~
~ei pijä jättää mittää hampaa kolloo~
~kyllä se niin hampaatonta on se touhu~
~tää talvi on menny tälläses laiskottelus, ens kesän sit taas yritetää~
~kehtasikkos sie hangata vasthaan vanhempaa ihmistä~
~sillehä kunnia piteä antoa kelle se tuluo~
~hanhetki on täältä vallan karonnu, ku ov vaij joku jäljellä~
~menikös sielä asiat hankhaan vai selvisittäkös kunniala~
~elä tok kehtoo tyhjee hankaella ku eijjoo asijoo~
~kuhhaan tulloo hyvijä hankuamuja niim myö lähtään tästä merram pannoon~
~pittää tässä alakoo vähitelleen hankkiituva kottiin päe~
~sen jäniksempoeka ol niim mukava että myä ei hannaettu sitä tappoo~
~tuan kuusen hannii kaataa kun siinä on tommonen tervaroso~
~kyl hää sii asjas ol myätsulkane~
~se un helepompi seisoa kun seisoo jalat harillaan~
~kyllä se lyöppyy kuv vaeh harjottaa, ei se tarvihte oppija~
~jakka ma nyh harkitten asijaa~
~ne enne nii harkihtvat~
~saat istua harmajale kivele oottamhan ennenkö mie lähen~
~turha se on mualiman asijoehen tähen ruvetap piätää harmistammaa~
~muret tuopi mustan muovon, harmi harmajat hivukset~
~ei saa tehtyä tyätä harmistella, pitää aatella aikanaan~
~kyl siit harmistuu ko toiner ruppee haukkumaa~
~em minä muille, itteeni min oleh harmistunu~
~isä neovo hartaast mitem mualimassa aena pittää kahtoo etteese~
~pie luontois luonnais ja haltiais hartioil~
~haastaks mie liija sukkelaa, saaha mie haastaa harvempaa~
~sanos vähä isommastij ja pikkusem harvempaan~
~tääl korves on niin arkaintunnu, lapsetkih on kun mettän elävii~
~kaikkihan son hyyvvää mitä harvakseltaan saapi~
~hassu on semmoinen, ei se välitä meni päin miten hyänsä~
~älä hassujas puhu~
~kylhän ne hassuttelie kun om monta samallaist yhles~
~mie iski polvee kirvehel mut onneks meil ol tyltsä kirves~
~hullu s oon joka toisen tyäs ittensä tappaa~
~eile syötii kastija ja potathauvvikkaeta, ni syyvvää tänäpäevänä vaehteeks potathauvvikkaeta ja kastija~
~ei akka parane selekäsaunala eikä mies haukkunalla~
~mennöö hauskioon jos koataa nuorta mehtee~
~etteen päin elävän mieli~
~minä nyt jätän tämän asijan haotumaan~
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.